Nykykännykkä on helppokäyttöisempi kuin vanha bakeliittipuhelin

”Ai, anteeks … öh, väärä numero”. Soitot vääriin puhelinnumeroihin ja moni muu entisaikojen kiusa on jo katoavaa kansanperinnettä, kun uudet teknologiat ovat tehneet puhelinten käytön helpommaksi ja tehokkaammaksi.

Itse en koskaan saanut opetelluksi toimistoissa suosittujen pöytäpuhelinten sielunelämää. Tuotteen käyttöliittymä oli yksinkertaisesti niin kammottava, että kaikki muut toiminnot kuin puhelinnumeron valinta ja puhelimeen vastaaminen olivat liian hankalia. Esimerkiksi puhepostin kuuntelu tavallisella matkapuhelimella vaatii vain pari napinpainallusta, kun pöytäpuhelimessa olisi pitänyt etsiä käyttöohjeesta numerosarjoja, kenties opetella ne ulkoa, ja ilman näytön opastusta näpytellä käskyjä, joilla toiminnon olisi saanut käyttöön.

Käyttöliittymiä on joka puolella. Vaarallisen huono käyttöliittymä on esimerkiksi jalankulkuvalot aktivoivassa tuotteessa. Tyypillisessä tolppaan kiinnitetyssä pöntössä on neljä objektia, joista pitäisi päätellä, mitä tulisi tehdä. Lähtökohta kuitenkin on toivoton. Mikään laitteessa tai sen ympäristössä ei viesti, että käyttäjän ylipäätään tulisi tehdä jotain päästääkseen vihreällä valolla tien yli.

Utelias jalankulkija kuitenkin tutkii pöntön käyttöliittymää. Ensin hän saattaa painaa alimpana olevaa valokatkaisijan näköistä objektia. Mitään ei tapahdu. Sitten hän kenties painaa sormen symbolia ja vielä ehkä ukon kuvaa. Ei muutosta. Kun muuta ei ole enää tehtävissä, hän painaa mitäänsanomatonta pyöreää läiskää, jolloin valokatkaisijan lamppu syttyy. Sillä ei ole näytä olevan yhteyttä mihinkään, edes liikennevalojen väreihin, mutta jotain ainakin tapahtui.

Tällainen täysin käsittämätön käyttöliittymä kulutuselektroniikan tuotteessa olisi avoin kutsu loppuiäksi traumatisoivaan help desk -helvettiin.

Kosketeltavan käyttöliittymän voi tehdä myös hyvin. Designin ja helppokäyttöisyyden varaan koko brändinsä rakentanut Apple on iPhone-puhelimella aiheuttanut valtavan kiinnostuksen kosketusnäyttöihin. Esimerkiksi Logitech Harmony -kaukosäätimiä, Sonyn digikameroita ja Magellan Triton ulkoilukäyttöön suunniteltuja GPS-navigattoreita saa myös kosketusnäytöllä.

Applen etumatka on olematon, mutta hyvin hypetetty, sillä jo ennen iPhonea monella valmistajalla oli valmiina kosketusnäytölliset tuotteet, kuten LG Prada, Sony Ericsson P1 tai Nokia N800 web tablet (tässä tuotteessa ei tosin ole puhelinta). Kalliimmissa puhelimissa on myös koko ajan kehittyvä puheohjaus, mutta tämän vuoden kuuma julkisuuskamppailu käydään kosketusnäytöllisten käyttöliittymien paremmuudesta.

Kun Nokia 1990-luvulla kasvoi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi, yhtenä tärkeänä tekijänä pidettiin sen mainetta helppokäyttöisten tuotteiden valmistajana. Mikään marginaalinen tuoteuutuus Applen iPhone ei siis ole. Kosketusnäyttöteknologian kustannukset ovat kuitenkin sen verran korkeammat perinteiseen näyttöön verrattuna, että ihan joka taskuun niitä ei lähiaikoina panna.

Jotain muutakin kuin vain kätevän käyttöliittymän Apple on saattanut saada aikaiseksi. Yhdysvaltainen operaattori AT&T ja brittiläinen O2 ovat kertoneet iPhone-puhelinten omistajien surfaavan internetissä ja viestivän sähköpostitse huomattavasti enemmän kuin keskivertokäyttäjien.

Internet-palvelujen kehittäjät taatusti seuraavat tätä trendiä, eikä aikaakaan, kun huomaamme web-sivujen käyttöliittymien muuttuvan mukaviksi katsella myös puhelimilla. Helppokäyttöiset tuotteet ja hyödylliset sovellukset edistävät uusien palvelujen käyttöönottoa, ei mikään keinotekoinen kytkykauppa.