Ari Hakkarainen

Ilie ja Nadia Nokialle töihin

Hyvä Ilie ja Nadia,

Nyt kun kotimaassanne Romaniassa haette Nokian uudelle tehtaalle töihin, älkää poteko huonoa omaatuntoa saksalaisten työpaikkojen vuoksi. Toki he suovat hyvinvointia myös teille ja näkevät yhteiskuntanne vaurastumisen hyvänä asiana. Koska aiotte muuttaa Clujiin toiselta paikkakunnalta ja rakentaa elämänne tehtaan varaan, haluaisin kertoa perheellenne jotain, mitä ihmiset muissa maissa ovat oppineet joskus kohtuuttomienkin kohtaloiden kautta.

Nokia, kuten mikä tahansa muukin globaali pörssiyhtiö, elää vuosineljännesten jaksottamaa aikaa. Sen on jatkuvasti pidettävä huoli siitä, että osakkeelle on luvassa hyvä tuotto, koska muuten pörssikurssi kärsii ja yrityksen johtoa kurmuutetaan yhtiökokouksessa. Yrityksen on paitsi taisteleva aina uusilla tuotteilla markkinaosuuksista myös reagoitava herkästi muutoksiin kustannuksissa. Muutaman vuoden päästä Kazakstan voi olla tuottoisampi sijainti tehtaalle kuin Romania, jolloin tehdas siirretään Astanaan.

Ilie ja Nadia, haaveilette ehkä omasta talosta. Jos pääsette uudelle tehtaalle töihin, uskallatte kenties ottaa 30 vuoden lainan talonne rahoittamiseksi. Lastennekin takia suunnittelette elämäänne pitkälle eteenpäin, jolla myös luotte vakautta ja vaurautta yhteiskuntaanne. Koska suunnitelmienne aikajänne on pitkä, mutta pörssiyhtiön pinna on lyhyt, oletteko miettineet, mitä teette, kun teidän ja tehtaan tiet väistämättä jonain päivänä eroavat?

Paikalliset poliitikot hehkuvat nyt tulevaisuuden toivoa, mutta heidänkin työsopimuksensa ovat yleensä määräaikaisia. Tukiaisilla paikkakunnalle ostettu tehdas voi olla erinomainen lyhyen tähtäimen ratkaisu, mutta onko heillä suunnitelmaa sille vaalikaudelle, kun tehdas vähentää tuotantoa tai se suljetaan ?

Tarttukaa ihmeessä tilaisuuteen, Ilie ja Nadia, ja toteuttakaa haaveenne. Hakeutukaa Nokian tehtaalle töihin, mutta vaihtakaa heti uuteen työpaikkaan, kun niitä uusien investointien imussa paikkakunnallenne syntyy. Kokeneina työntekijöinä seuraava uusi tehdas ottaa teidät mielellään palkkalistoilleen. Pörssiyhtiöiden tavoin tekin voitte vaihtaa maisemaa ennen kuin kannattavuusongelmia ilmenee, ja saatte lisäksi nauttia alkuinvestointien ja tukiaisten turvaamista ensimmäisistä vuosista.

Jos paikkakuntanne taloutta kuitenkin on pyörittänyt yksi yritys, joka päättääkin siirtää toiminnan muualle, ovat vaihtoehtonne rajalliset. Saksalaiset, Angela Merkel etunenässä, ajattelevat ostoboikotin auttavan. Boikotti onkin suorin keino vaikuttaa, mutta sekään ei osavuosikatsaukseen kadonnutta tehdasta enää tuo takaisin. Boikotti olisi pitänyt järjestää kauan sitten ja sen täytyisi olla niin laaja, että sen vaikutus tuntuisi korporaation taseen viimeisellä rivillä.

Pörssiyhtiöiden johto, poliitikot ja te, Ilie ja Nadia, elätte samalla planeetalla, mutta noudatatte eri aikaa. Kun aikakäsityksissä on suuria eroja, tavoitteet voivat olla samat, mutta ratkaisut poikkeavat dramaattisesti toisistaan.

Pitkäjänteisin ratkaisu olisikin ostaa vain sellaisia tuotteita ja myydä työpanostaan ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka ovat osoittaneet toimivansa eettisesti kestävällä pohjalla sekä ihmisiä että ympäristöä kohtaan. Asia ei välttämättä selviä tuijottamalla korporaatioiden nettisivuilla ilmoitettuja arvoja, missioita ja visioita, sillä eettisyys testataan vain tositoimissa Clujissa, Kemijärvellä ja jonain päivänä ehkä Kazakstanissa.

Ilie ja Nadia, myös pörssiyhtiöiden johdossa on varmasti ihmisiä, jotka haluaisivat teidän laillanne sitoutua kestävämpään toimintaan, mutta eivät ole vielä keksineet, kuinka sitä toteuttaa. Voitte olla varmoja, että lähivuosina sellaisia yhtiöitä kuitenkin on, sillä teidän lisäksenne moni muukin kaipaa kestävämpiä ratkaisuja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Myös te suomalaisten pörssiyhtiöiden työntekijät, etsikää itsellenne mahdollisimman nopeasti luotettava työpaikka yhtiöstä, joka ei pidä henkilöstöä heittopusseina. Ahkera irtisanoutuminen mahdollisuuksien mukaan ja työnhakusaarto opettaisi pörssiyhtiötäkin. Työntekijät ja asiakkaathan tekevät epäeettisen ja tuhoisan toiminnan mahdolliseksi. Suomalaisista työllistää pienet ja keskisuuret yritykset n. 60 %, kunnat ja valtio n. 40 %. Pörssiyhtiöiden osuus on marginaalinen. Miksi tuholaisia, kuten selluteollisuutta, tuetaan avokätisesti veronmaksajien varoilla? Jokainen rakentamatta jäänyt sellutehdas olisi voitto kansalle. Suljettu tehdas on sitä myös, mutta jättää suuret ongelmat jälkeensä. Sellaista ei olisi koskaan pitänyt päästää paikkakunnalle.
Romaniassa on ennenkin ollut saksalaisia, romaniansaksalaisia. Katariina II Suuren aikana saksalaiset menivät Venäjälle töihin - heistä tuli volgansaksalaisia.
Globalisaatio on lyhentänyt matkaa it:stä yt:hen.
Esittäisinkin kiinnostuneille mahdollisuutta siirtää talletusvaransa asianmukaiselle korkotuotolle joka olisi huomattavasti korkeampi kuin rahalaitosten maksama. Joiden pelastamiseksi varojanne pumpataan miljardikaupalla Asia on vielä kehitysvaiheessa mutta aluksi voisimme siirtää varojamme matalakorkoisilta tileiltämme väli tileillle joita muodostettaisiin sopivassa syklissä eri pankkeihin pyrkien riitävän suuriin voluumeihin. Näin pystyisimme vastaamaan saamiimme korkotarjouksiin ja samalla pitämään paremmin puolemme ja valvomaan sijoitusetiikkaa.Mikään ei estäisi kehittämästä uudenlaista tervettä toimintatapaa joka perustuu kohtuuseen ja yhteiskuntavastuuseen.Osingot maksettaisiin joka vuosi toimintakulut vähentäen asiakkaille korkotuottoon yhdistäen. Tilit olisivat henkilökohtaisia vain toimiminen joukolla avaisi paremmat neuvotteluasemat ja paremman korkotuoton.Kun kiinnostuneiden joukko on talletusvarallisuudeltaan arvioituna eri pankkiryhmittymien osalta 50- 150 milj.€ Neuvotteluasema olisi antoisa. Emme olisi enää kuin pässit joita narussa vedetään markkinoilta markkinoille. Kehitystyöstä kiinnostuneet jatkakaa keskustelua ja kehittäkää tulevaa rahalaitosta jolle nimikin olisi keksittävä.
Jopa niin paljon itua, että ihmettelen eikö sellaista systeemiä jo ole olemassa! Mutta ilmeisesti ei ole, koska olisin siitä varmasti kuullut. Olettaisin, että keskivertosijoittaja voisi panostaa noin 10.000 euron sijoituksella, jolloin 50-150 miljoonan talletusmäärä saataisiin kokoon noin 5.000 - 15.000 sijoittajan voimin. Ei mahdoton ajatus. Ymmärrän että idea on vielä vaiheessa. Voisitko avata keskustelufoorumin tästä aiheesta jollekin ilmaiselle sivustolle, esim. http://www.aceboard.net/?rub=forum&l=en tai vaikkapa suomi24 sivustoille. Laita URL vaikka tänne samaan ketjuun.. Terveisin, Allekirjoittanut
on se vaikea pala. Mikä se on ja kuka sen määrittelee? Nykyinen pörssisysteemihän on syntynyt vähän saman tapaisista ajatuksista. Yksin emme ole mitään ja yhdessä olemme kaikki, Pienistä puroista kasvaa suuri joki. Se tärkeä sana on:suuri, kuinka suuri se on ja minne suuntaan se joki virtaa? Kun rahaa alkaa tulla sijoituksista, aletaan kysellä voisiko sitä tulla vielä enemmän. On helppo ummistaa silmät etiikalta, jos on oma etu kyseessä. Ihmisen luonto on sellainen, ja kateellinen kaiekn lisäksi. Eivät edes itsesuojeluun tarkoitetut sisäpiirisäännöt oikein tunnu purevan. Siitä etiikasta ja sen toimivuudesta on Ruotsista oikein hyviä esimerkkejä esim. Ikean kohdalla. Sijoitusetiikan hataruus hoidettiin mahtavalla pr-kampanjalla ja nyt kaikki taas Ok. Riistämistä ei tapahdu.
Se tuosta ideasta tekee mielenkiintoisen, että sijoittajat toimisivat yhteisestä sopimuksesta, mutta kuitenkin yksilöinä. Pörssissä sijoittajat katsovat vain omaan napaansa, eivätkä yleensä toimi tiiminä. Eettinen sijoittamisen pitäisi huomioida ympäristöarvot, ihmisoikeudet sekä yritysten yhteiskunnallisen vastuun. Esimerkiksi Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin ovat päässeet mukaan mm. Nokia ja Stora Enso. Mutta hyvällä syyllä voi kysyä, miten nämä yritykset toteuttavat yhteiskunnallista vastuutaan? Sulkemalla kannattavia tehtaita? Ihminen on keräilijä, eikä ihmisen perusluonne ei ole muuttunut miljooniin vuosiin. Joku kerää postimerkkejä, joku toinen rahaa. Eivät rahankeräilijät edes kuvittele joskus käyttävänsä sitä. Sitä vaan pitää saada mahdollisimman paljon. Eettisyyden yhdistäminen tähän keräilykulttuuriin on vaikeaa. Ajatuksena taisi kuitenkin olla se, että tavalliset ihmiset, jotka nyt pitävät miljoonia euroja 0-korkoisilla tileillä, yhdistäisivät voimansa ja pyrkisivät saamaan mahdollisimma hyvän tuoton rahoilleen, kuitenkin sijoitusten eettisyys huomioon ottaen. Tälle porukalle hyvä tuotto olisi 1-2% yli inflaatiotason. Terveisin, Allekirjoittanut
Kiitokseni allekirjoittaneelle kannanotostasi.Kun seuraamme mitä ympärillämme tapahtuu saatamme todeta ajan raadollisuuden. Pankki ja vakuutuslaitosten epäluotettavuuden.Jatkuvasti kohtuuttomasti nousevat pankkien palvelumaksut ja kuluttajalle epäedulliset talletuskorot. Vakuutuksien olemattoman turvan.Eläkerahastojen vastuu katoamassa virtuaalimaailmaan.Satojen miljoonien henkilötietojen katoamiset rikollisiin tarpeisiin.Tämä sekä Suomesta muualle siirtyvät tuotantolaitokset katkaisevat palkansaajien selän.Tahto yhteisen asian eteen hiipuu.Voisimme kuitenkin yhdistää edunvalvontaamme paremmin sekä taloudellisesti että eettisesti. Uskoisin meitä saman toteamuksen havainneita olevan Suomen kansasta yli 90%. Puhumattakaan muusta europasta johon taloudellisesti olemme sitoutuneet. Odottaisin järjestöjenkin ottavan asiaan kantaa. Sillä muutokset ovat tietyissä asioissa mahdollisia.Suomesta ja europasta löytyy hyväksymämme eettiset arvot omaavia ihmisiä hoitamaan yhteistä etuamme.Kyse on kuitenkin EU talousalueella vuositasolla tuhansien miljoonien eurojen tasaisemmasta jakautumisesta kulutukseen. Joka osaltaan ruokkisi myös pääomaa omalla talousalueellamme.Siinä olisi yksi pieni virta suureen puroon jolla parantaisimme kansantalouksiemme elinvoimaa.
Sijoittajat ja yritysjohto ovat yleensä niitä pahiksia tässsä globalisaatiopelissä, kun työntekijät ovat kohtalon murjomia raukkoja ja muut ainoastaan sivustaseuraajia. Myönnän että työntekijöiden keinot saattavat olla vähissä, enkä voi tuomita Ilietä enjä Nadiaa siitä että menevät töihin tehtaaseen joka maksaa ihan oikeata rahaa vastineeksi kohtuullisesta työpanoksesta. Kuluttajat ovatkin tässä yhtälössä avainasemassa. Ja jos ihmiset (nuo aiemmin mainitsemani sivustaseuraajat) ryhtyvät oikeasti toimeen, niin pahiksienkin on muutettava toimitatapojaan. Kiinnostavaa nähdä mitä Saksalaiset saavat nyt aikaan. Vaikuttaa siltä että Shellin parinkymmenen vuoden takainen boikotti on jo ihmisiltä pääsääntöisesti unohtunut.
"... ja se on sama romaniaksi."
Kun Nokia alkaa tekemään puhelimia Kabulissa ja värvää pyssymiehet alihankkijoiksi toimii globalisaatio oikeaan suuntaan. Kun se sitten aikanaan muuttaa muualle on unikkopellot helppo ottaa viljelykseen. Merkelille vinkiksi ;)
Unikot ja kokapensaan lehdet ovat kannattavaa maataloustuotantoa, joiden kasvivalinnat on markkinatalous tehnyt.
- Onhan se ihan hassua - tarpeetonta tuhlausta ja rikollisuuden suosimista. Minulle sopii hyvin pahan Markkinan eliminointi. Unikkoa, kokaa ja ruohoa vaan kasvamaan jokaiselle parvekkeelle. Itse en tosin niitä kaipaa - päinvastoin - haluan pitää pääni selvänä jotta voin itse rakentaa mökkini, autoni, vesivoimalan puroon, liitimeni, siihen MOVAn, vintturin, tiskikoneen ja mikrouunin vaimolle, lumilaudat ja kännykät lapsille . . . Niin, itseasiassa rakensinkin ensimmäisen höyryvoimalani, kamerani ja autoni alle 10 vuotiaana. Eikä se ollut edes vaikeata. Onnistuu keneltä tahansa. Jonka päätä Opiumi (sosialismi) ei ole sekoittanut. http://koti.mbnet.fi/ka2/
On vastuutonta populismia syyttää Nokiaa kvartaalikapitalismista. Nokia on pysynyt Saksassa niin kauan kuin mahdollista mutta tuntee kilpailijoiden potentiaaliset mahdollisuudet ja joutuu ylläpitämään kannattavuutensa perustaa pitkällä tähtäyksellä. On harhaluulo että eläisimme idyllissä, missä omakotitalot ja ammatit periytyvät isiltä pojille. Yksikään vuosikymmen ei toisen kaltainen ja nyt elämme aikaa, jossa Kauko-Itä, Intia ja Itä-Eurooppa ottavat osansa. Tähän on sopeuduttava, kysymys on torjuntataistelusta kuten Tali-Ihantalassa - terveet miehet kärsivät rytäkässä eikä kaikilla käy hyvä tuuri. Mikä on vaihtoehto? Jos Nokia olisi aikoinaan päättänyt keskittää kännykänvalmistuksen Suomeen, ei firmaa enää olisi tekofiksujen mukasosiaalisten 'älykköjen' haukuttavana.
Kyllä Kallasvuo pärjää julkisuudessa. Harjoittelihan hän jo Suomen tullin kanssa asiaa. Julkkiksia on turha surra, koska ovat markkinahintaan julkisuuteen lähteneet. Asiallisesti ottaen on kuitenkin niin, että matkapuhelinala alkaa olla kypsä ala ja Nokia pärjännee myös siten, että se puristaa alihankkijoitaan ja hintojaan ja kykenee tuottamaan kehitysmaamatkapuhelimet suurilla volyymeillä ja yli viisi vuotta sitten kehitetyllä tekniikalla. Se, että Salon tehdas on viimeinen Länsi-Euroopan tehdas, tuntuu saksalaisesta tietenkin katkeralta. Toinen henkinen ongelma on saksalaisen laatutyön vieminen Romaniaan. Loppujen lopuksi näyttää siltä, että Euroopan unionissa työllisyydeksi ei auta muuta kuin luoda normittamiseen ympäristömarkkina ja toisessa vaiheessa pystyttää tullimuurit epäekologisen tuotannon valmisteveroina. Euroopan unionissa "järjettömässä" ympäristöhallinnoinnissa on strateginen järki. Se, että kyetään palauttamaan suojatullit.
Nyt eletään sellaisia aikoja, että länsimaissa markkinavoimat jylläävät. Omistajan intressi on oikeassa. Veikkaan, että kymmenen vuoden päästä kännykän takana lukee Made In Liberia. Monien miljardien eurojen voitoissa on varaa rakentaa tehtaita sinne, missä työvoima on halpaa. Länsimaiden markkinat ovat kyllästyneet, ja kännykkä on saatava tehtyä eurolla, jotta sitä voi myydä kehitysmaissa. Parinkymmenen vuoden kuluttua kännykän tilalla on jo joku muu vempain. Tämä on suurta sirkusta, johon on keksittävä joka kaudeksi uusia temppuja.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja