Google ohitti Suomen

Ilmiömäisen nopeasti kasvanut, mutta edelleen innovatiivinen teknologiayritys Google on perustanut Eurooppaan 12 tuotekehityskeskusta. Euroopan unionin kilpailukykyisin maa Suomi ei kelvannut yhdenkään toimipisteen sijaintipaikaksi. Uuden Innovaatioyliopiston brändillä olisi voinut olla riittävästi vetovoimaa.

Yhdysvaltalaisen Googlen johto hakee nyt seuraavaa suurta rahasampoa sovittamalla internet-palveluitaan matkapuhelimiin. Jos yhtiö etsii teleteknologian asiantuntijoita, eikö niitä pitäisi löytyä EU:n kilpailukykyisimmästä maasta, maailman suurimman kännykkävalmistajan kotimaasta Suomesta?

EU:n kilpailukykytutkimus löysi Suomen vahvuuksiksi korkea koulutustason, tutkimuspanostuksen ja hyvän valtiontalouden. Heikkouksia paljastui esimerkiksi investointien suuntaamisessa ja niiden heikossa tuottavuudessa. Tilastot näyttäisivät olevan kunnossa, vaan eipä se näytä maailman mittakaavassa liikkuvia sijoittajia kiinnostavan.

Kun Googlen perustajat Larry Page ja Sergey Brin kehittivät hakukoneteknologiaa opiskellessaan kalifornialaisessa Stanfordin yliopistossa, heillä oli suotuisa ympäristö jalostaa keksintönsä huipputuotteeksi. Hakukoneen ensimmäiset käyttäjät olivat Stanfordin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Lahjakasta työvoimaa saatiin opiskelijakavereista. Ympäristön piilaaksosta löytyi sijoittajia, joiden kanssa etsittiin toimivaa liiketoimintamallia, kunnes idea tekstimainoksista pöllittiin silloiselta kilpailevalta Overture-hakukoneelta.

Meillä tilanne on toinen. Pieniltä kotimaan markkinoilta ponnistaville yrittäjille ja taiteilijoille on luotava paljon paremmat onnistumisen mahdollisuudet kuin piilaaksossa toimiville.

Innovaatioyliopistohankkeessa on potentiaalia. Kauppakorkean, Taideteollisen ja Teknillisen korkeakoulun yhdistävän yliopiston ajatus on, että resursseja keskittämällä rakennetaan eri aloja yhdistävä, kansainvälisesti merkittävä ja arvostettu uudenlainen opetus- ja tutkimuslaitos.

Se puolestaan mahdollistaa entistä paremmin uusien Marimekkojen, Habbojen, Nightwishien, Nokioiden, Muumien ja Esa-Pekka Salosten syntymisen. Kaikki mainitut esimerkit ovat maailmallakin tunnettuja brändejä. Kun tuote, palvelu tai teos on luotu, johdonmukainen brändin rakentaminen on edellytys laajalle menestymiselle. Joku yritys, kuten Moomin Characters Ltd perustaa koko liiketoimintansa omistamalleen brändille, kun taas esimerkiksi taiteilijat usein luovat oman brändinsä yksinkertaisesti tekemällä työtään aina yhtä tinkimättömästi.

Innovaatioyliopisto on konsepti, joka tulisi brändätä. Silloin se on hallittu investointi tulevaisuuteen, jonka vetovoimaa ja kehittymistä organisaatio itse ohjaa. Vetovoiman on lähdettävä opiskelupaikoistaan ylpeistä opiskelijoista, työssään viihtyvästä henkilöstöstä ja alojensa parhaista luennoijista. Sitä paitsi, jollei sitä nyt verovaroilla brändätä, muualla se kyllä osataan. Yhdysvalloissa innovaatioyliopistoa seurataan jo nyt, vaikka virallinen aloitus on vasta vuoden 2009 syyslukukaudella.

Jos kiertää maailmaa esittelemässä teostaan tai tuotettaan ilman mitään kiinnekohtaa, johon vastaanottaja voisi tarttua, vastaanotto ei aina ole lämmin. Kun onnistuneesti brändätyn yliopiston kasvatti kertoo asiansa, vastaanottajan on helpompi kiinnostua aiheesta, koska hän saa ainakin yhdestä tutusta signaalista kiinni.

Innovaatioyliopisto on asettanut tavoitteekseen olla maailman kärkiyliopistojen joukossa vuoteen 2020 mennessä. Se tulee olemaan vaikeaa. Jos sen sijaan asetetaan tavoitteeksi olla juuri se yksi maailman arvostetuin yliopisto vaikkapa sellaisten asioiden tutkimuksessa ja muotoilussa, joista seuraa ympäristöystävällistä teknologiaa ja tuotteita tai elämää muuttavia kokemuksia, tavoitteen saavuttamismahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Ehkä Larry Pagen tai Sergey Brinin aivoissa raksuttava hakukone jo siinä vaiheessa indeksoi Suomestakin paikan, josta osaavia ihmisiä ja kiinnostavia ideoita löytyy.