Ari Hakkarainen

Parempi digi-tv ilman tv:tä

Digi-tv-aikaan siirtyminen kävi taloudessamme mukavasti, sillä pääsimme eroon tilaa vievästä kuvaputki-tv:stä eikä korvaavaa aparaattia tarvinnut hankkia lainkaan. Silti katsomme digi-tv:tä olohuoneessa ja nauhoitamme leffoja, joita voi katsella muissakin huoneissa.

Kun vanhalla VHS-videonauhurilla ei nykyään voi muuta tehdä kun katsoa unhoon jääneitä kotivideoita, herää kysymys, minne tallettaa parhaat palat jääkiekon MM-kisoista, tulevista olympialaisista tai nauhoittaa hyvät leffat ja tv-sarjat. Tallentava digiboksi on tarjolla juuri tähän tuskaan.

Kahdella virittimellä varustetut digiboksit pystyvät nauhoittamaan yhtä kanavaa samalla kun itse katsoo toista. Näissä laitteissa on samanlainen kiintolevy kuin tietokoneissa ja ohjelmisto joka ohjaa toimintaa. Tallentavat digiboksit itse asiassa ovatkin yhteen tarkoitukseen tehtyjä tietokoneita, ja siksipä niiden hinnat lähentelevät halvimpien pc-laitteiden hintoja.

Toinen tapa katsella ja nauhoittaa digi-tv-ohjelmia on hankkia pieni 40–100 euron viritinmokkula, joka liitetään kotimikron USB-porttiin. Kun tietokoneelle vielä asentaa mokkulan mukana tulevan katseluohjelman, digi-tv näkyy kuvaruudulla ja haluamansa ohjelmat voi tallentaa kiintolevylle.

Jos rakentaa digi-tv:n vanhasta pöytäkoneesta, näytön koon ja nauhoituksen tallennuskapasiteetin voi virittää omien mieltymysten mukaan. Mikäli kotona on useampi tietokone samassa verkossa, niillä kaikilla voi katsoa nauhoitettuja ohjelmia, kunhan jakaa kansion, jonne ohjelmat tallentuvat.

Tv:n rakentaminen tietokoneesta saattaa äkkiseltään kuulostaa nörttien hurjastelulta, mutta sitä se ei ole. Jos osaa purkaa digikameran muistikortilta kuvat talteen kotimikrolle, pitäisi myös digi-tv:n asennus tietokoneelle sujua. Taloutemme muut tv:n katsojat pitävät varsinaista käyttöä vähintään yhtä helppona kuin yleisempää tv-digiboksi-yhdistelmää.

Pari käytännön asiaa tietokone-tv:n kanssa puuhastelu on opettanut. Kannattaa hankkia sellainen digi-tv-mokkula, jossa on antenniliitäntä, että saa kunnon signaalin. Tarpeen on myös hyvä kaukosäädin, jolla kanavan vaihto onnistuu sohvankin pohjalta. Mikäli ongelmia on, ne usein johtuvat digi-tv-sovittimen mukana tulleen katseluohjelman virheistä. Ainoastaan valmistaja, joka huolehtii ohjelmistonsa korjauksista, on rahojen arvoinen.

Hiukan nörttimäisempää puuhaa on virittää digi-tv-järjestelmä jolla voi katsella kotona näkyviä kanavia hotellihuoneessa Bangkokissa. Kun tavalliseen digiboksiin kytkee Slingbox-nimisen laitteen tai tietokone-tv:lle asentaa Orb-ohjelmiston, reissussakin voi katsoa tuttuja ohjelmia suorana tai nauhoitettuina. Kumpikin ratkaisu vaatii kotiin laajakaistaliittymän, sillä tuotteet pakkaavat vastaanottamansa tv-kuvan ja lähettävät sen nettiin. Netistä kuvaa pääsee katsomaan pc:llä tai älypuhelimella, kunhan tietää oikean osoitteen ja salasanan. Ohjelmien oikeuksien haltijoilla on tällaiseen puuhasteluun varmasti omat mielipiteensä, mutta toimivia ratkaisuja on siis olemassa.

Tv ei tee poikkeusta meneillään olevassa median digitalisoinnissa. Katsojia kiinnostavaa materiaalia ei pitele mikään digiboksin sisällä tai maan rajojen sisäpuolella. Mahdollisimman laajaa katselua varten kai tv-ohjelmiakin tuotetaan – menneiden aikojen tarpeisiin tehdyistä rajoituksista huolimatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Omassa huushollissa on naapureiden kanssa yhteistuumin hankittu "mediaserveri", jossa kolme usb-digi-tikkua (joka kanavanipulle omansa) ja dvbviewer softa. Dvbviewer hoitaa ohjelmien nauhoituksen ja muut ohjelmat (mm. tuo Orb) niiden jakamisen omaan verkkoon ja nettiin. Dvbviewerin EPG:tä voi selata verkossa nettiselaimella ja asettaa haluamansa ohjelmat nauhoitukseen. Myös suora striimaus onnistuu, joten langattoman verkon kautta ohjelma näkyy läppärissä vaikka wc-istunnolla. Hintaa koneelle tuli noin 500e, digitikut noin 100e ja dvbviewer 15e. Mielestäni hakkaa kaikki topfieldit yms. mennen tullen...
...kuka maksaa TV-maksun?
Uusi teosto-ryhmä laitettiin pystyyn Helmikuussa, siinä ovat mukana lähes kaikki teosto-korporaatiot ja mm Jukka Liedes, mies Lex-Karpelan takana, yhtään kuluttajien edustajaa ei ole paikalla. Siellä tulee esille varmasti kännyöihin tuleva"tallennemaksu" jne, ja varmaan tietsikoihin halutaan joku maksu, myös luvassa on tuttuun tapaan "piraattijahtiin" kovempia rangaistuksia ja lisää poliisivaltuuksia korporaatioille.
Noista mainitsemistasi on tallennusmaksu jo ollutkin ties kauanko kiintolevyissä samalla tavalla kuin optisissakin aihioissa. Ehkä muistikorteissakin, en ole varma. Ne kannattaakin tilata Suomenlahden eteläpuolelta ettei moista tarvitse maksaa. Tietokoneetkin ovat sitäpaitsi teeveemaksun alaisia mikäli niissä on viritin.
"Ne kannattaakin tilata Suomenlahden eteläpuolelta ettei moista tarvitse maksaa." Yleinen harhaluulo. Kyllä Virossakin kerätään hyvitysmaksuja. Hintataso muuten vain hieman alhaisempi
Jep jep, pääasia, että pojat pysyvät poissa kaduilta mummoja kiusaamasta. kannattaa muistaa, että suurin osa kuluttajista ovat laiskoja eivätkä halua rakentaa omia vastaanottimia, ohjelmistoja tai ohjelmiakaan. Hieman pisti silmään virke: "Mahdollisimman laajaa katselua varten kai tv-ohjelmiakin tuotetaan – menneiden aikojen tarpeisiin tehdyistä rajoituksista huolimatta." Menneiden aikojen tarpeita tahi ei, mutta väittäisin, että suurin osa varsinkin kansainväliseen levitykseen tehdyistä elokuvista ja sarjoista, tehdään voiton tuottaminen mielessä. Jotkut julkisen palvelun tehtävät -laatu-uutiset tms. - ovat ehkä eri asia.
Itselläni on maks. 27W kuluttava "tavallinen" tallentava digiboksi kun ei oikein hentoa pitää vanhaa pöytäkoneen raatoa (ihan pro sekin olisi ollut) yli 200W lepokulutuksineen hurisemassa jotta EPG-tiedot ovat ajantasalla ja telkun saa alle 3-4 minuutissa "käyntiin". Lepotilassa tallentava digiboksi vie usein alle 10 W (tämä taisi olla 7-9 W). Eroa HTPC:n ja tallentavan boksin sähkönkulutukseen tulee vuodessa helposti 1000 kWh (oletetaan että HTPC syö suspendilla 100W ja käytössä 250W; tallentava STB vastaavasti 9W ja 29W ja katselu/tallennusaika vuorokaudessa 4 tuntia jolloin ero sähkönkulutuksessa vuodessa 990 kWh). Tallentavissa bokseissa kannattaa myös huomata, että suurimpaan osaan niistä voi vaihtaa alkuperäisen tallennusvälineen eli kovalevyn suurempaan, Topfieldin tallentavat huolivat ainakin 1 TB (1000 GB) levyn mukisematta (toki levyn pitää olla sopiva) ja alkuperäistä vähemmän sähköä kuluttaviakin on tarjokkaiden joukossa.
Kulutus ei haittaa talvisaikaan kun on sähkölämmitys. Kesällä taas ei muutenkaan päällä.
Kun kilowattitunti maksaa tuon 5-10 snt niin eipä se juuri nappaa syökö joku härveli vuodessa 18,7 vai 1600 kwh... Puhutaan kuitenkin vain parin-kolmen tunnin työstä saatavasta palkasta :)
Kertolaskulla näkee mitä tuollaiset lisäkulutukset tekevät koko Suomen mittakaavassa. Mutta ainahan niitä uusia ydinvoimaloita voidaan rakentaa...

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja