Nettiä paikataan maalarinteipillä

Tietoturvatutkija Dan Kaminsky teki melkoisen uroteon internetin turvallisuuden takaamiseksi. Huomattuaan netin ytimessä piilevän vakavan vian hän sai suuret ohjelmisto- ja tietoliikennelaitteistojen toimittajat tekemään ja jakelemaan korjaukset tuotteisiinsa. Kun Kaminsky sitten paljasti, mistä viassa oikein oli kysymys, venäläinen fyysikko Polyakov kuitenkin hakkeroi ratkaisunkin rikki. Internetin korjaus maalarinteipillä ja rautalangalla ei yksinkertaisesti enää onnistu.

Kun kirjoitat nettiselaimesi osoitekenttään vaikka uusisuomi.fi ja painat nappia, verkon liikennettä ohjaavat DNS-palvelimet (Domain Name System) reitittävät sinut oikealle sivulle. Kotisivujen ja sähköpostiosoitteiden nimeäminen perustuu tähän DNS-järjestelmään. Perustavaa laatua oleva vika DNS:ssä antaa rikollisille mahdollisuuden ohjata minkä tahansa osoitteen omille sivuilleen. Vaikka oman tietokoneesi tietoturva on täysin kunnossa, kun kirjoitat esimerkiksi pankin osoitteen selaimeen, rikollinen voi siepata sen matkan varrelta ja tarjoilla tilalle omia sivujaan, joilla ehkä kysytään pankkitunnuksia.

Tämä ongelma, roskaposti ja moni muu murhe netissä johtuu siitä, että teknologia kehitettiin 1970-luvun alussa välittämään tietoa luotettujen koneiden välillä. Siitä vain tuli niin hyvä järjestelmä, että maapallon tiedonvälitys ja liiketoiminta tuskin enää toimisivat ilman tätä avointa verkkoa.

Suljettu GSM-verkko on puolestaan esimerkki suunnitelmasta, jonka perusperiaatteet myös tietosuojamielessä toimivat vieläkin. Verkkoviasta johtuvia huijauksia on julkisuuteen tullut vähän, jos yhtään, sillä verkkoyhteyksiä tarjoavat operaattorit tunnistavat käyttäjänsä. Tunnistaminen ja sitä tukevat teknologiat ovat kuitenkin johtaneet turvallisempaan tiedonvälitykseen. Puhelinverkossahan on se hyvä puoli, että soittaessaan jollekin voi luottaa puhelimen soivan juuri oikeassa osoitteessa.

Teknisesti avoin internet ja toisaalta suljettu GSM-järjestelmä ovat käyttäjille kuitenkin jo yhtä ja samaa digitaalista verkkoa. Puhelimella voi surffata netissä ja laajakaista-pc:llä soittaa kännykkään. On kohtuutonta olettaa, että käyttäjä enää huomenna välttämättä huomaa, missä verkossa milloinkin viestii.

Niin hieno asia kuin vapaa ja villi internet on tähän asti ollutkin, sen lieveilmiöt pakottavat web-palvelujen tarjoajat jatkuvasti tiukentamaan tietosuojaa. Esimerkiksi Huuto.net-huutokaupassa ja PayPal-maksunvälitysjärjestelmässä käyttäjä saa luotettavuuspisteitä, jos on tunnistautunut luotetun tahon avulla.

Maksavat asiakkaat määräävät netissäkin suunnan. Viime kädessä massamarkkinat ostavat enemmän vakaata ja turvallista tuotetta kuin villiä ja vaarallista.

Internetin seuraava versio, muun muassa lisää tietoturvaa lupaava IPv6, on jo valmis, mutta sen käyttöönotto tulee kestämään vuosia. Maalarinteippiä siis tarvitaan vielä pitkään.

Roskapostin ja virusten torjuntaan on helppokäyttöisiä pc-työkaluja, mutta miten tavallinen nettisurffaaja voi varautua verkon selkärangan, nimijärjestelmän, vikoja hyödyntäviin rikoksiin? Samalla tavalla kuin moneen muuhunkin asiaan, jossa pyydetään antamaan pois jotakin arvokasta, kuten salasanoja. Varmista, kuka kysyjä on. Netissä se tapahtuu klikkaamalla selainikkunan oikean alakulman lukkoa ja varmistamalla, että tunnusten kysyjä on kuka hän väittää olevansa.