Ari Hakkarainen

Pokeri pitää

"Uskotte, että samat ihmiset (jotka antoivat kaiken tapahtua) saisivat teidät pelastettua tilanteesta. Minusta se on typerää", Nick Leeson neuvoo brittejä meneillään olevassa pankkikriisissä.

Hän taatusti tietää mistä puhuu.

Leeson on juuri se mies joka aiheutti Barings Bank -konsernin konkurssin vuonna 1995 epäonnistuneilla sijoituksillaan, jotka hän yritti piilottaa pankin järjestelmien syövereihin.

Moni Suomessa toimiva pankinjohtaja on kiteyttänyt kansainvälisen rahoituskriisin syyn yhteen sanaan, luottamuspula. Pankit eivät luota toistensa maksukykyyn. Käteistä revitään myymällä sijoituksia lähes mihin hintaan tahansa.

Hetkinen. Jos yrityksessä syntyy luottamuspula, joku osapuoli yleensä vaihdetaan sellaiseen, johon luotetaan. Jos parisuhteessa syntyy luottamuspula, sitä paikataan neuvottelemalla ja ajan myötä osoittamalla, että tavat ovat parantuneet. Pankkien välisen luottamuspulan palautus vaatinee kumpaakin keinoa.

Nick Leesonin viestissä on myös toinen puoli. Barings Bankin tapauksessa Leeson sai vankeustuomion, mutta hänen touhujaan sormiensa läpi katselleet kollegat ja esimiehet pääsivät helpommalla. Mitäpä he Leesonin puuhasteluun olisivat puuttuneet, kun oli toivoa päästä kiinni bonuksiin.

Michael Lewis puolestaan kertoo, kuinka hän vasta business-koulusta valmistuneena pääsi töihin Salomon Brothers -investointipankkiin Wall Streetille. Hän ehti oppia uuden työnsä ja tienata pienen omaisuuden hieman ennen vuoden 1987 äkillistä pörssikurssien alamäkeä. Parhaat suurasiakkaille arvopaperisijoituksia myyneet henkilöt olivat myös parhaita keskellä työpäivää pelatuissa valehtelijan pokeri -peleissä. Pelissä piti arvata yhden dollarin setelin sarjanumerosta osa, joka oli sama kaikilla pelaajilla. Lewisin mukaan pokerissa ja itse työssä ei ollut suurtakaan eroa – kuka tahansa saattoi rikastua olemalla paikalla, kun juuri keksittyjä johdannaisia myytiin.

Kuka tietää, mitä pokeria Lehman Brothersilla on pelattu, mutta BusinessWeek on jo kaivanut ensimmäisiä merkkejä pelin hengestä esiin. Vastikään nurin menneessä investointipankissa oli samaa rahaa käytetty vakuutena moneen kertaan eri kauppoihin, jolloin asioiden mennessä huonosti aika moni jäi ilman saataviaan.

Kunhan akuutti rahoituskriisi on hallinnassa, suuren yleisön luottamus pankkijärjestelmään ja talouteen täytyy myös palauttaa. Jatkuva, mutta aiheellinen uutisvirta vaikeasti hahmottuvasta rahoituskriisistä saa monen asuntolainaansa lyhentävän palkansaajan ja piensijoittajan ahdistumaan. Viikonloppuna ihmettelimme asiaa joukolla ulkogrillin äärellä syksyisen kostealla espoolaisella takapihalla. Huolta ilmassa oli, mutta ei aikeita muuttaa omaa elämää pankkikriisin takia. Vanhasen, Kataisen ja suomalaispankkiirien vakuuttelut kotimaan järjestelmän vakaudesta oli otettu vastaan. Epäröiden, mutta kuitenkin.

Tästäkin kriisistä selvitään. Mitä nopeammin tämän päivän Nick Leesonit kertovat omat tarinansa, sitä nopeammin toipuminen lähtee liikkeelle ja paremmaksi viritetty pankkijärjestelmä saadaan toimimaan.

Kirja: Liar's Poker, Michael Lewis

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Pankithan toimivat markkinoilla. Tosi isoilla, globaaleilla markkinoilla. Joita ei hallitse enää kukaan. Valvomisesta nyt puhumattakaan. Ollakseen toimivat, markkinoiden täytyy todella myös toimia. Se edellyttää, että sekä ostajia että myyjiä on riittävästi, että markkinoiden toiminta on säädelty yhteisesti hyväksytyin pelisäännöin ja, että pelisääntöjen noudattamista myös valvotaan. Ja tästä se useimmiten jää kiinni, kuten kansainvälinen finanssikriisikin osoitti. Valvonta kun on virkamiehen tehtävä. Eikä varmaan kauhean kivaa. Samahan oli syynä noin puoli vuotta sitten esille tulleeseen vaalirahoitussotkuun. Silloinhan ilmeisesti KEPUn masinoimana Kehittyvien Maakuntien Suomi lahjoitti rahaa lähinnä KEPUn ja Kokoomuksen nimiehdokkaille. Sinänsä aivan laillisesti ja oikein. Lakia rikottiin vasta kun kansanedustajat, joista moni vielä päällepäätteeksi itse oli aikoinaan laatimassa lakia, jätti sen ilmoittamatta.Käsitykseni mukaan tahallaan. Silloin voidaan puhua jo törkeästa lain rikkomisesta. Mutta se oli silloin kuulemma maan tapa. Todennäköisesti on edelleen, nyt vain paremmin piilotettuna. Tilaisuus kun tekee varkaan. Aina. Toivottavasti globaalien rahoitusmarkkinoiden pelisäännöt ja niiden valvonta saadaan läpinäkyviksi, se kun on paras tae valvonnan onnistumisesta. Mutta aivan kuten vaalirahoituslain tiukennusyritykset eivät meillä onnistuneet, ne tuskin onnistuvat globaaleilla rahoitusmarkkinoillakaan. Ahneus kun todella voittaa kiiman. Niin rahoitusmarkkinoilla kuin politiikassakin. Aina. Ja nyt ajankohtaiseen aiheeseen mennäkseni: Kuntavaaleihin ja äänestämiseen. Nyt meillä on mahdollisuus ainakin politiikan osalta tehdä muutos. Jos muutosta todella haluat, äänestä KIRKKOVENE VALTUUSTOON. Niin minäkin. Katso http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja ymmärrät miksi.
Meillä on oma ahneussoppamme - laillisesti, härskisti, mutta sopimuksen mukaisesti - hävettääkö ketään?--- ... [orig. torstai, lokakuu 27, 2005] Etla/ Eva:n Sixten Korkman totesi terävästi Fortumin optioiden vahingoittaneen kansalaisten luottamusta YLE:n AamuTV haastatteli Etla/Eva:n toimitusjohtajaa Sixten Korkmania, joka elinkeinoelämän edustajana totesi palkansaajien luottamuksen rapautuneen Fortumin optioista, jotka laaja kansalaiskeskustelu on yksimielisesti tuominnut. Onpa sangen mielenkiintoista, että vasta nyt tapahtui herääminen pääomalinnakkeessa, kun eduskuntakin nosti räpylät pystyyn. Korkmanin oikeusvaltio toteamuksen jälkeen hän olikin valmis hautaamaan asian ja luullen kantaneensa elinkeinoelämän osallistumisvastuun kiusalliseen koko kansaa puhuttaneeseen asiaan. Tosiasissa jo elinkeinoelämän asiantuntijatkin tietävät, ymmärtävät ja näkevät Fortum optioiden ehdottoman kohtuuttomuuden ja vastaamattomuden itse toimenpiteisiin ja "ansaitun" palkkion väliseen suhteeseen. Kuinka suuren optio-oikeuden presidentti Kekkonen olisi ansainnut kaikista niistä "liike-elämäjunailuistaan", mitä hän teki lähinnä Neuvostoliiton kaupan ja suomalaisen valtio-omisteisen yhtiöjärjestelyiden osalta? Jos tämä Kekkosen ja Liliuksen välinen operaatio rahallistetaan yhteismitalliseksi, ei Suomen valtion budjetti olisi enään riittänyt Kekkoselle. Sixten Korkman ei oivaltanut mainita pientä seikkaa, joka kertapyyhkäisyllä olisi palauttanut luottamusta elinkeinoelämän ja työnantajien pääoma- ja kvartaalitalouskäytäville; se olisi ollut maininta vapaaehtoisesta ja osittaisesta luopumisesta optioihin. Tämän maininta olisi välittömästi nostanut kansalaiskeskustelun uudelle portaalle vastuunkannosta ja ymmärryksestä, jossa työt tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Mutta Korkman jätti lauseen sanomatta, vaikka ymmärsi luottamusongelman jo syntyneen ja romuttavan avaukset laajasta palkanalennuskeskustelusta, jonka päämääränä olisi ollut kilpailukykymme nostaminen meneillään olevassa kansainvälisessä työn uudelleen jaossa. Herää kysymys ymmärrystasosta ja yksisilmäisyydestä. Oikeusvaltio toteamus ei riitä loppuun käsittelemään hiertävää ongelmaa; kyseessä on laajempi luottamukseen liittyvä kysymys. Kekkosen aikana Liliuksen kaukainen edeltäjä vuorineuvos Uolevi Raade sai menestyksistään lämmintä kättä, vuorineuvoksen tittelin sekä vallan vailla vertaansa. Kekkosen myllykirje olisi jo ennen koko kohua eliminoinut koko huutavan räikeyden ja tuolloinkin elimme oikeusvaltioissa, jossa kansa valitsi eduskunnan ja Kekkonen loput. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Moi, nyt on nähty, että pankkeja ei päästetä konkkaan (ei ainakaan isoimpia). Jos pankit eivät voi pelata kapitalismin sääntöjen mukaan, herää kysymys tarviiko pankkien olla yksityisiä lainkaan, jos ne eivät voi pelata kapitalismin sääntöjen mukaan?
Todella hyvä kysymys. Pankinjohtajat ovatkin, ainakin menneisyydessä olivat, habitukseltaan enemmän perinteisiä virkamiehiä. Tarkemmin muistellen niin taisi muukin porukka. Samalla saataisi loppumaan heidän tuhoisaksi osoittautunut, innovatiivinen tuotekehittelynsä. Jaa. Mutta luovia ja yhtä tuhoisia ne taitavat olla nykyisten TE-keskustenkin tuotteen? Siksi jokaisen, joka muutosta haluaa kannattaisi miettiä mitä äänestää. Ja äänestää sitä mitä pitää järkevänä. Kun itse todella muutosta haluan, äänestän KIRKKOVENEen VALTUUSTOON. Katso http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja tiedät miksi.
Ja mainoksen paikka on maksetulla osiolla.
Ei oo reilua. Ei.
On niin, että pirullinen "kirkkovene" sabotoi Uusisuomen palstoja. Olen todella pahoillani, mutta eikö voitaisi jotenkin hillitä hurjimusta?
Kannustan vaikuttamaan Kuntavaaleissa 2008. Äänestämään. Kaikkia äänioikeutettuja. Pitäisikö se mielestäsi kieltää? Yritän saada äänestäjät ymmärtämään, että äänestämättä jättäminen ei ole äänestämistä. Pitäisikö se mielestäsi kieltää? Yritän sanoa äänestäjille, että ns. vanhojen puolueiden äänestäminen ei ole protesti ollenkaan. Pitäisikö se mielestäsi kieltää? Yritän sanoa äänestäjille, että ainoa protestiääni puolueille on annettu ääni, jossa ei ole numeroita. Pitäisikö se mielestäsi kieltää? Olen varma, että osaat vastata neljään yksinkertaiseen kysymykseen. Ethän petä luottamustani sinuun. (Pyydä apua tarvittaessa.)
Nick Leesonia taloustieteen Nobelin saajaksi.
Muuten olen sitä mieltä, että jokaisen, joka muutosta haluaa kannattaisi miettiä mitä äänestää. Ja äänestää sitä, mitä pitää järkevänä. Siksi koska itse todella muutosta haluan, äänestän KIRKKOVENEen VALTUUSTOON. Suurimman vaalivoittajan. Katso http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja tiedät miksi.
Kun pitää tunkea samaa mantraa joka keskusteluun. Tässä ratkaisu: http://www.tervareitti.fi/cgi-bin/weblehti?Newsp=terva&Date=050413&Depa=...
Äänestä. Mutta älä numeroa. Kirkkoveneen uusin nyt saatavilla. http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi/
Ja myy silloin, kun olet saavuttanut tuottotavoitteesi. Huippuhinta sattuu sitten kohdalle, jos sattuu. Pienen ihmisen pienine masseineen ei kannata pelata näitä pelejä. Köyhällä ei ole edes mammonaa sijoittaa arvopapereihin. Nyt Valtio on pelastamassa rikkaita, eikä anna köyhälle eläkeläiselle edes ruuan hinnanousun arvoa. 25 euroa ensi vuodenvaihteessa on naurettava korvaus elämäntyöstä vaikkapa lapsien hyväksi.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja