Toistaako Nokia virheen?

Tuotapa toivon minäkin, ettei tässä saisi lopputiliä kouraan. Mutta eipä näitä hirveästi uutisoida. YT-neuvottelun alku kyllä kerrottiin, vaatikaa joulukuun puolivälissä myös sen lopputulokset.

Olen pitkään ihmetellyt, että miten Nokian tuotekehityksellä kestää aina niin tolkuttoman kauan seurata trendejä, vai onko kyse tahallaan valitusta taktiikasta, jossa tullaan markkinoille vasta kun puhelimen voi valmistaa todella halvalla?

[orig. tiistai, marraskuu 15, 2005] Nokia ilmoittaa haluavansa kännyköiden maksavan ihmisille niin vähän, että kaikilla on mahdollisuus langattomaan osallistumiseen maailmanlaajuisiin tietovirtoihin, jopa yhteiskunnan tukemana. Kännykkä ei ole enää pelkkä puhelin, se on kommunikointiväline taskusta kaikkeen siihen, mitä tiedonsiirtämiseksi itselle ja muille tarvitaan. Monitoimilaite taskussamme on yhteys maailman tietovarantoihin, se on myös yhteenkuuluvuuslaite kuin väylä reaalisaikaiseen osallistumiseen. Nokia haluaa tietysti itsellisistä syistä myydä kännykän kaikille. Näin hyvä, sillä "kotimainen" yhtiömme säilyy maailman ykkösenä edesauttaen Suomalaista insinööri- ja yhteiskunnan informaatiologistiikan osaamistaitoa. Saamme mm. Nokian osaamisesta ja johtavasta asemasta maailmalla positiivista nostetta myös muille tekniikan ja tekniikan soveltamisen alueille. Nokian rohkea uutisointi oli perusteltu, vaikka kaupallisuus sitä leimaa. Nokia otti oman irtiottonsa lähemmäksi yhteiskunnallista ajattelua sekä osaamisen ja osallistumisen filosofiaa, sillä yksinkertaisempikin ennustaja on jo huomannut kännykän tai taskumonitoimilaitteen kehittyvän merkityksellisimmäksi linkiksi ja bittivirraksi maailman "hermoverkkoihin" ja tietovarastoihin. On vain ajan kysymys kun "taskussa kulkeva tietokeskus" korvaa kiinteät koti- ja työpöytälaitteet yhteyksineen. Voisi myös kuvitella henkilökohtaisten päiväkirjojen, blogien, laajenevan kokonaisvaltaisiksi koko elonkaaremme historiatallentimiksi kaikkien käytännön toimenpiteidemme arkistoiksi; kännykkä on erinomainen tallennusväline. Tulevaisuudessa henkilökohtainen tietoalueemme maailman hermoverkostossa sisältää kaiken informaation meistä kuitteineen, tileineen, kuva-arkistoineen, matkakertomuksineen, kulutuskäyttäytymisineen sekä yhteyksiin niin verottajaan kuin muihinkin viranomaisiin ja sidosryhmiin. Taskulaite pitää meidät halutessamme aina "kartalla". Olemme aina saatavilla ja saavutamme aina itse kaiken sen tiedon ja informaation, mitä haluamme ja tarvitsemme ajasta ja paikasta riippumatta. Maailmanlaajuinen osallistumismahdollisuus luo tasa-arvoa, se luo meille kaikille kykyä päästä yhteenkuuluvuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kaikki meidän tarvitsema informaatio kulkee "taskussa" ja näitä laitteita Nokia haluaa valmistaa maailman johtavassa asemassa alallansa. Huomisen kännykkä on meidän tulevaisuuspassimme, pankkimme, elämänkulkuarkistomme, kulutustarkkailijamme sekä terveyshuolehtijamme, tiedonetsijämme, "silmämme ja korvamme" ja yhteenkuuluvuuden tekninen järjestelijä avuksemme vaanivaa yksilöerakoitumista vastaan. Kännykän eräs yksilösuojan huippuominaisuus alusta alkaen on ollut on-off kytkin, joka sekin toimii täysin omassa vallassamme. Ostakaamme Nokia takaisin kotimaahamme. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Nokia pani jarruja päälle ja alkoi laahata kesällä 2001. Sen jälkeen alkoi verkkopuolen, jota Ericsson piti yllä, alasajo kannattavuuden vuoksi. Sitten liityttiin Siemensiin, jonka verkkopuolta alasajattiin. Taloustoimittajat pitivät Nokian verkkopuolen saneeraamisesta ja Siemensin tappioista huolimatta Nokia-Siemensiä, eivät säästötoimena, vaan kehittämistoimena, mutta totuutta ei ole ennenkään tarvinnut katsella Kauppalehdestä, Talouselämästä tai Talous-Sanomista, vaan Elovena-kaurapuurosta. Nokian ei tarvitse olla riskipitoisen muotoilun tai innovaatioiden kärjessä. Vahva tavaramerkki antaa selkänojaa sen verran, että antaa kilpailijoiden hoitaa innovointi. Jos joku kilpailijalta onnistuu, sitten Nokia halpavalmistaa sen suurella volyymillä perässä. Monessakaan tapauksessa innovaattori ei saa melkoista osaa innovaationsa arvosta itselleen, vaan joku suurempi ja halvempi valmistaja voi viedä valtaosan innovaation markkina-arvosta suuremmalla omistaja-arvolla. Nokian tehtävänä ei ole työllistää insinöörejä eikä ylläpitää korkeaa osaamista Suomessa, vaan palvella omistajiaan yhdysvaltalaisia eläkeläisiä. Tätä kutsutaan omistaja-arvoksi ja markkinataloudeksi eli lyhyemmin sanottuna rahamarkkinataloudeksi eli kapitalismiksi. Ehkäpä nokialaiset tulevaisuudessa leipova mikroprosessoriuunilla high tech -pizzaa entisten pankinjohtajien tapaan vaikkapa Koti-Pizzassa, kun tietoliikennekalujen kehitys kääntyy WLAN:n ja UMPC:iden puolelle. Tarja Cronberg toivottavasti järjestää perehdyttämiskoulutuksen leipomisen salaisuuksiin.

Kiehtovaa pohtia ja kommentoida Nokian kokoista ja maineista yritystä. Olisiko todella niin, että tehokkuus ja efektiivisyys kulkevat suurissakin yrityksissä sykleissä. Tehokkuus suuntaa siihen, että asiat tehdään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla (=insinööritiedettä) ja efektiivisyys suuntaa siihen, että tehdään asiakkaiden kannalta mahdollisimman oikeita asioita (=markkinointia). Kun tulee vaikea paikka, niin markkinointiväki pannaan helposti sivuun ja keskitytään olennaiseen, eli tehokkuudeen parantamiseen. Yllättävää on ollut huomata, että ainakaan meillä Pohjois-Amerikassa ei Nokian älypuhelimet ole olleet helposti saatavilla. Itse jouduin pitkin hampain vaihtamaan erään kilpailijan kosketusnäyttöiseen puhelimeen noin 17 Nokian kanssa vietetyn yhteisen vuoden jälkeen...

Jolla voi soittaa ja vastaanottaa puheluita. Akku joka kestää puhetta pitkään. Ei revi povitaskua ja putoa vuorinväliin painonsa vuoksi. Näppäimet olisivat suuret ja näytössä numerot ja kirjaimet heikkonäköisemmällekin suuret. Ei tarvitse edes värejä. Apple, olihan meillä töissä yksi koekäytössä, kunnes joku tajusi, että eihän siihen voi vaihtaa akkua, jos unohtaa himassa sen ladata ja olet jossain keikalla, minne ei lisälaitteita tullut otetuksi mukaan. Uskon, että moni ei kaipaa mitään koreaa dingelidongelipuhelinta, vaan tavallista ja helppokäyttöistä mallia. Kamerakin on edelleen minusta jotain muuta, kuin puhelin ja päinvastoin. Nyt jollain on puhelimessa jo 8 megapikselin kamera. Puhelimen ei tarvitse silti olla ruma ja väritön. Se tavallinen taavi, joka pitää erillislaitteita edelleen huipputuotteina.

http://code.google.com/android/ On vaikea uskoa, että Nokia alistuisi pelkäksi tietokoneenvalmistajaksi, johon kaikki ohjelmoisivat Linuxilla tms., mitä sattuu. Matkapuhelimet ovat tietokoneina vielä rajoitettua tai suljettua standardia, eivät vapaamarkkina niin kuin IBM PC-yhteensopivat tietokoneet. Applekin on muinaisen ajattelun muistomerkki kaikessa sulkeutuneisuudessaan, vaikka hipit ja mainostykit sitä hivelevät siksi, että se on niin selkeä ja rajoittunut, ettei sitä saa itse fiilata, höylätä ja virittää.

Komeat esitteet koteihin suositus hintoineen,siinä Nokian ysi ysi tyyliä kun kauppiaat myyvät niihin vedoten halvemmalla,sopii hyvin 70/80 luvulle.Samalla kun kehuskellaan ominaisuuksilla kilpaillaan myynti- puolella tapulihinnoittelulla.Hinnat alas ja tuotteita vähemmän.Ehkä kannattaisi kysellä vähän käyttäjiltäkin jotain kuten haluttaisiinko autoihin siintä vaan ja puhumaan telineet johon käy mikä tahansa Nokia.