Netti vei jo henkilökohtaiset tietosi

Mitä enemmän maailma siirtyy sähköiseen viestintään, sitä vähemmän kansalaisilla on yksityisyydensuojaa. Siksi lakien pitäisi suojata henkilökohtaisia tietojamme entistä paremmin.

Kaikki tieto, viestit ja asiakirjat, mitä puhelimella, internetillä tai muulla sähköisellä medialla luot, lähetät, tai vastaanotat, kulkee monen välikäden kautta. Jotkut välikädet pitävät tietosi tallessa, jotkut eivät. Nythän jo tiedetään, että esimerkiksi hakukoneet Google ja Yahoo tallentavat konekohtaisia hakutietoja 6-18 kuukauden ajan. Suuri osa ihmisistä luovuttaa kuitenkin vapaaehtoisesti erittäin yksityiskohtaista tietoa itsestään esimerkiksi Facebook-, Linked In- ja IRC-Galleria -palveluihin.

Tämä trendi tulee jatkumaan. Jotkut palvelut ovat yksinkertaisesti niin hyödyllisiä, että niiden käytöstä maksetaan luovuttamalla henkilökohtaista tietoa. Samalla suurten järjestelmien, joissa tietosuojan on oltava teknisesti täydellinen, tekemisen aika lähestyy. Jonain päivänä saan lääkärissäkäyntieni tiedot esiin yhdestä nettipalvelusta ja äänestän sähköisesti keittiön pöydän äärestä toisen palvelun avulla.

Palvelut voivat toimia ainoastaan silloin, kun luotan sekä palveluntarjoajiin että minulla on laki turvanani. Lain tulisi taata minulle yksiselitteinen oikeus määrätä omista tiedoistani. Voidakseni käyttää sähköistä äänestyspalvelua luovutan palveluntarjoajalle oikeuden tarkistaa ja käyttää asiaankuuluvaa tietojoukkoa itsestäni. Esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijälle tai kirjastonhoitajalle en samoja tietoja luovuttaisi.

Kuinkahan moni suuressa organisaatiossa työskentelevä on ymmärtänyt, että tieto jokaisesta nettisivusta, jota hän työpaikan tietokoneella on vilkaissut, jokaisesta dokumentista, jonka hän on kirjoittanut ja jokaisesta ladatusta tiedostosta saattaa olla jo tallessa yrityksen tietovarastoissa? Näin niissä organisaatioissa, joissa tietoturva ja ohjelmistopäivitykset on hoidettu hyvin ja automatisoitu ohjelmistoilla, jotka tietävät tarkkaan, mitä työntekijöiden koneilla tapahtuu. Tietoa ei tietenkään tarvitse käyttää, mutta se on olemassa.

Siellä missä työnantaja on muistanut kertoa myös työntekijöille tietokoneilta kerättävistä tiedoista, työntekijä on varmaankin allekirjoittanut paperin tai kuittaa tietokonetta käynnistäessään sopimustekstin, jossa siitä muistutetaan.

Menneitä aikoja haikailevat nettiromantikot voivat vielä kuvitella, että sähköisessä viestinnässä tavallisella ihmisellä olisi anonymiteetin suoja. Sähköinen mediahan on kuin loputon joululahja rikosten tutkijoille ja vakoilijoille. Tieto ihmisten tekemisistä on jo lokitiedostoissa tallessa. Ainoastaan asiantuntijat osaavat piilottaa jälkensä niin, että se hidastaa jälkien seuraajaa.

Niin liiketoiminta kuin demokratiakin siirtyvät kovaa vauhtia sähköiseen mediaan, jossa monilla toimijoilla on mahdollisuus tarkastella yksittäisten ihmisten asioita. Tarvitsemme lain turvaa tietojemme mahdollista väärinkäyttöä vastaan ja oikeuden päättää, kenelle niitä luovutamme.